Muu metsänhoito


 
Metsälaki muuttui vuonna 2014. Uusi laki antaa metsänomistajalle huomattavasti vapaammat kädet valita metsänsä kasvatustavat. Metsää voidaan kasvattaa esim. eri-ikäisrakenteisena eli jatkuvan kasvatuksen menetelmillä, jolloin metsä säilyy koko ajan peitteellisenä. Metsänhoidon yhteydessä voidaan helposti huomioida myös riistanhoito ilman taloudellisia tappioita.

Eri-ikäisrakenteinen metsä

Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa metsä jää aina hakkuun jälkeen puustoiseksi. Uudistamisessa hyödynnetään metsään jäävää puustoa ja uudistaminen tapahtuu luontaisesti. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä hakkuut ja toimenpiteet ovat pienipiirteisempiä kuin jaksollisessa kasvatuksessa, mutta siinäkin metsää käsitellään kokonaisuutena, jossa tarkoituksena on kasvattaa ja hakata mahdollisimman paljon puuta. Hakkuissa pyritään poistamaan aina metsän suurimpia puita, jolloin saadaan joka hakkuussa mahdollisimman paljon tukkipuuta. Samalla poistetaan myös sairaat ja huonokuntoiset puut. Hakkuut voidaan tehdä joko poiminta- tai pienaukkohakkuina.

Puuntuotos ei nykytiedon mukaan yllä jatkuvassa kasvatuksessa jaksollisen kasvatuksen tasolle, mutta taloudellinen tuotto voi kuitenkin olla hyvä. Tuotto paranee jatkuvassa kasvatuksessa metsänhoitotöiden kustannusten pienenemisen myötä. Siirtyminen jaksollisesta kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen ja jatkuvasti peitteelliseen kasvatukseen onnistuu useimmissa kohteissa. Otollisimpia alueita ovat rehevämpien kasvupaikkojen kuusikot, joissa on jo alikasvosta valmiina.

Riistametsänhoito

Suomen luontaiset riistalajit ovat tottuneet elämään suomalaisissa talousmetsissä, joten riistaa suosivat toimenpiteet on usein melko helppo yhdistää metsänhoitoon ilman merkittäviä kustannuksia. Riistalajit, kuten muutkin eläimet, suosivat ikä- koko- ja puulajirakenteeltaan monipuolisia sekä vaihtelevia metsiä.Riistaeläimille suotuisa metsikkö on rakenteeltaan vaihteleva, jossa on riittävästi tiheikköjä suojaa varten, mutta myös tarpeeksi avointa tilaa. Liian tiheässä metsässä riistakaan ei viihdy, joten oikea-aikaiset harvennukset ovat riistalle hyödyllisiä.

Riistatiheiköt ovat hoidetuissa talousmetsissä tärkeässä asemassa riistan elinolosuhteiden kannalta. Ne luovat riistalle hyvän suojan ja elinolosuhteet, mutta eivät kuitenkaan vaikuta metsän tuottoon ratkaisevasti. Hyvässä riistatiheikössä on kerroksellisuutta eli siinä on erimittaisia ja –ikäisiä puita ja pensaita. Tiheikö kooksi riittää pari aaria ja niitä tulisi olla kolmesta viiteen hehtaarilla. Riistatiheiköt voidaan hakata seuraavassa metsänkäsittelyvaiheessa, joten taloudellista vaikutusta niillä ei juurikaan ole, hakkuutulot vain siirtyvät seuraavaan metsänkäsittelyvaiheeseen.

Soita numeroon 0400 355466 tai ota yhteyttä yhteydenottolomakkeella, jos ole miettinyt siirtymistä erirakenteiseen metsänkasvatukseen tai haluat kiinnittää luontoarvoihin enemmän huomiota metsäsi kasvatuksessa.